Päijät-Hämeen hyvinvointialue arvioi keväällä 2026 Päijät-Sote-sovelluksella toteutettujen etävastaanottojen vaikutuksia. Arvioinnissa tarkasteltiin päästövähennyksiä, digitaalisten palvelujen hiilijalanjälkeä, sosiaalisia vaikutuksia sekä taloudellisia hyötyjä.
Tulosten mukaan etävastaanotot voivat vähentää terveyspalvelujen päästöjä merkittävästi. Keskimääräisen lähivastaanottokäynnin päästöt olivat noin 3,49 kgCO₂e, kun taas videovastaanoton päästöt jäivät noin 6,41 grammaan ja chat-vastaanoton noin 1,81 grammaan. Suurin vähennys syntyy potilaiden matkustamisen vähenemisestä. Tulokset ovat linjassa kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden kanssa, jossa etävastaanottojen päästöt ovat useissa tutkimuksissa olleet 79–99 prosenttia pienemmät kuin lähivastaanottojen.
Arvioinnissa hyödynnettiin uutta Software Carbon Intensity (SCI) -standardia, jolla voidaan arvioida digitaalisten palveluiden päästöjä, kuten datansiirron, päätelaitteiden, ohmistokoodin ja pilvi-infrastruktuurin päästöt. Näin huomioitiin sekä vältetyn matkustamisen hyödyt että digitaalisen palvelun ympäristövaikutus.
Sosiaaliset vaikutukset olivat arvioinnissa pääosin myönteisiä. Etävastaanotot vähentävät matkustustarvetta, helpottavat asiakkaiden arkea ja parantavat palveluiden saatavuutta toimivien lähipalvelujen rinnalla. Soveltuvuus tulee kuitenkin arvioida asiakkaan tilanteen ja palvelun luonteen perusteella.
Alustavan taloudellisen tarkastelun perusteella etäpalveluilla voidaan saavuttaa taloudellisia hyötyjä. Erityisesti digitaalisesti käynnistyvät hoitopolut voivat olla perinteisiä toimintamalleja kustannustehokkaampia, ja matkustamisen väheneminen voi tuoda säästöjä. Vaikutusten tarkka määrällinen arviointi edellyttää lisäselvityksiä.
Päijät-Sote-sovelluksen vaikutustenarviointi tehtiin yhteistyössä Trail Openers Oy:n kanssa osana kansainvälistä CARING NATURE -hanketta, joka on EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoittama.